Traficom eli Liikenne- ja viestintävirasto (ruots. Transport- och kommunikationsverket) on Suomen valtion virasto, joka vastaa liikenteen ja viestinnän lupa-, rekisteri- ja valvonta-asioista. Moni törmää Traficomiin hakiessaan ajokorttia, rekisteröidessään ajoneuvoa, varatessaan .fi-verkkotunnusta tai miettiessään lentoturvallisuutta. Tässä artikkelissa kerromme, mistä virasto syntyi, mitä se tekee ja millaisista edeltäjistä sen tehtävät on koottu.
Traficom lyhyesti
- Virallinen nimi: Liikenne- ja viestintävirasto; englanniksi Finnish Transport and Communications Agency.
- Toiminta alkoi: 1. tammikuuta 2019.
- Henkilöstö: yli 900 henkilöä 15 paikkakunnalla.
- Päätoimipaikka: Helsinki.
- Säädöspohja: laki Liikenne- ja viestintävirastosta (935/2018) ja valtioneuvoston asetus (1183/2018).
Miten Traficom syntyi?
Traficom muodostettiin vuoden 2019 alussa yhdistämällä kolme aiempaa toimijaa: Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi, Viestintävirasto ja osa Liikennevirastosta. Uusi virasto alkoi käyttää itsestään nimeä Traficom. Samalla Liikenneviraston nimi muuttui Väylävirastoksi, joka vastaa edelleen Suomen tie- ja rataverkosta sekä vesiväylistä. Työnjako on siis selvä: Väylävirasto rakentaa ja ylläpitää väyliä, kun taas Traficom myöntää lupia, pitää rekistereitä ja valvoo.
Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi
Liikenteen turvallisuusvirasto toimi vuosina 2010–2018 liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla. Sen tehtävänä oli vastata liikenteen sääntely- ja valvontatehtävistä, kehittää liikenteen turvallisuutta ja vähentää liikenteen ympäristöhaittoja. Kansainvälisissä yhteyksissä siitä käytettiin lyhennettä Trafi. Trafi oli itsekin yhdistelmä: siihen koottiin Merenkulkulaitoksen meriturvallisuustoiminnot ja alusrekisteri, Ilmailuhallinto, Rautatievirasto, osa Tiehallinnon liikenneturvallisuustehtävistä sekä Ajoneuvohallintokeskus. Viraston pääjohtaja oli Mia Nykopp, ja siellä työskenteli noin 550 henkilöä.
Viestintävirasto (FICORA)
Viestintävirasto toimi vuosina 2001–2018, ja sen englanninkielisestä nimestä Finnish Communications Regulatory Authority käytettiin lyhennettä FICORA. Sen edeltäjä oli vuonna 1988 perustettu Telehallintokeskus. Viestintäviraston tehtäviin kuuluivat muun muassa viestintäverkkojen toimivuus, televerkkojen numerointi, viestintämarkkinoiden kilpailun valvonta, radiotaajuuksien käytön ohjaus, .fi-verkkotunnusten myöntäminen, postitoiminnan valvonta sekä tietoturvaan liittyvät tehtävät. Vuoden 2014 alussa Viestintävirastossa aloitti toimintansa Kyberturvallisuuskeskus, jonka alaisuuteen siirtyivät kaikki CERT-toiminnot. Viimeinen pääjohtaja Kirsi Karlamaa jatkoi seuraajaviraston eli Traficomin pääjohtajana.
Mitä Traficom tekee?
Liikenne- ja viestintävirasto on liikenteen ja viestinnän lupa-, rekisteri- ja valvontaviranomainen. Sähköisen viestinnän palveluista annetun lain mukaan viraston tehtäviin kuuluvat esimerkiksi verkkotunnusrekisterin ylläpito, radiolupien myöntäminen, jos hakijan ehdot täyttyvät, sekä radiotaajuuksiin liittyvien määräysten antaminen. Tehtävissään viraston on otettava huomioon myös kansainväliset määräykset.
Edeltäjiensä kautta Traficomin vastuulle on koottu liikenteen eri muotojen turvallisuus: tieliikenne, rautatiet, merenkulku ja ilmailu. Ilmailun osalta perintö ulottuu Ilmailuhallintoon, jonka tehtävät siirtyivät ensin Trafille ja sen jälkeen Traficomille.
Traficom ja ajokortti
Ajokortti on moottoriajoneuvon ajo-oikeuden osoittava henkilökohtainen asiakirja. Suomessa ajokortti tuli autoilijoille pakolliseksi vuonna 1922, ja nykyiset määräykset sisältyvät vuonna 2013 voimaan tulleeseen ajokorttilakiin. Ajokorttia käytetään Suomessa yleisesti henkilöllisyyden todistamiseen, vaikka se ei ole virallinen henkilötodistus eikä matkustusasiakirja. Ajoneuvohallintokeskuksen tehtävien siirryttyä Trafin kautta Traficomille ajokortteihin ja ajoneuvoihin liittyvät asiat kuuluvat nykyään sen toimialaan.
Traficom ja .fi-verkkotunnukset
Verkkotunnusrekisterin ylläpito on yksi viraston lakisääteisistä tehtävistä. Jo Viestintävirasto myönsi .fi-juuren alaiset verkkotunnukset, piti niistä teknistä rekisteriä ja hallinnoi .fi-juuren nimipalvelimia. Tämä tehtävä siirtyi Traficomille vuonna 2019.
Miten viestintävalvonta on rahoitettu?
Viestintäviraston aikana pääosa viraston tuloista kertyi radiolähettimien lupamaksuista, taajuusmaksuista, televerkkojen numerointimaksuista, postitoiminnan valvontamaksuista sekä internetin verkkotunnusmaksuista. Toimilupamaksut kerättiin Valtion televisio- ja radiorahastoon, josta virastolle korvattiin maksujen keräämisen kustannukset. Viestintäviraston edeltäjä Telehallintokeskus puolestaan muodostettiin vuonna 1988 yhdistämällä Posti- ja telelaitoksen radiotarkastustoimisto ja televisiolupakeskus, liikenneministeriön tarkastustoimisto sekä Yleisradion televisiolupatarkastus.
Traficom ja Väylävirasto – mikä ero?
Traficom sekoitetaan helposti Väylävirastoon, koska molemmat syntyivät nykyiseen muotoonsa vuoden 2019 alussa. Väylävirasto vastaa valtakunnallisista tie-, rata- ja vesiväylähankkeista, työllistää noin 400 henkilöä ja sen budjetti on vuosittain noin 1,6 miljardia euroa. Se myös avaa keräämäänsä liikennedataa, kuten Digitraffic-palvelun tiedot, kaikkien käyttöön.
Yhteenveto
Traficom on varsin nuori virasto, mutta sen juuret ovat pitkät: Telehallintokeskus, Ilmailuhallinto, Rautatievirasto, Ajoneuvohallintokeskus, Trafi ja Viestintävirasto ovat kaikki osa sen historiaa. Kun asioit liikenteen tai viestinnän luvissa ja rekistereissä, Traficom on se viranomainen, jonka puoleen käännytään. Tarkista ajantasaiset palvelut ja maksut aina viraston omilta sivuilta.