Helsinki-Vantaan lentoasema: historia ja tietoa matkustajalle

Helsinki-Vantaan lentoasema (IATA: HEL, ICAO: EFHK) on Suomen suurin lentoasema ja Pohjois-Euroopan johtava kaukoliikenneasema Euroopan ja Aasian välisessä liikenteessä. Sen kautta kulkee noin 90 prosenttia Suomen kansainvälisestä lentoliikenteestä, ja vuonna 2025 lentoaseman kautta matkusti lähes 17 miljoonaa ihmistä. Tässä artikkelissa käymme läpi lentoaseman perustiedot, kiitotiet, yhteydet ja historian vuoden 1952 olympialaisista nykypäivään.

Perustiedot

  • Sijainti: Vantaan Lentokentän kaupunginosa, noin 5 km Tikkurilasta luoteeseen ja 18 km Helsingin keskustasta pohjoiseen.
  • Pinta-ala: 1 700 hehtaaria; terminaalin pinta-ala 250 000 neliömetriä.
  • Kiitotiet: kolme.
  • Yritykset: noin 1 500 yritystä, jotka työllistävät yhteensä noin 20 000 ihmistä.
  • Palvelut: lähes sata palvelupistettä ja useita ostosalueita.

Kolme kiitotietä

  • 04R/22L (kiitotie 1) eli pääkiitotie: 3 500 m × 60 m.
  • 15/33 (kiitotie 2) eli poikittaiskiitotie: 2 901 m × 60 m.
  • 04L/22R (kiitotie 3), pääkiitotien suuntainen: 3 060 m × 60 m.

Käytettävän kiitotien valintaan vaikuttaa muun muassa sää. Meluhaittojen vähentämiseksi yöllä kello 23–06 lähtökiitotienä käytetään 22R:ää ja laskukiitotienä 15:tä, elleivät olosuhteet muuta vaadi. Kolmas kiitotie otettiin käyttöön 28. marraskuuta 2002, ja sen esisuunnittelu oli aloitettu jo vuonna 1978, koska kahdella kiitotiellä kapasiteetti olisi jäänyt noin 43 operaatioon tunnissa.

Junalla lentoasemalle

Lentoasema sai lähijunayhteyden 10. heinäkuuta 2015, kun Kehäradan Lentoaseman rautatieasema avattiin. Asema on rakennettu maan alle 32 metrin syvyyteen. Matka Helsingin päärautatieasemalle kestää noin puoli tuntia ja Tikkurilaan noin kymmenen minuuttia. Uudesta tuloaulasta pääsee suoraan rautatieasemalle liukuportailla tai hisseillä, ja bussit ja taksit lähtevät aulan välittömästä läheisyydestä. Lentoasema sijaitsee lisäksi aivan Kehä III:n ja Tuusulanväylän tuntumassa.

Historia

Olympialaisista suihkukoneisiin

Uutta lentoasemaa alettiin suunnitella 1940-luvun lopulla, koska Malmin lentoaseman savimaalle rakennetut kiitotiet eivät enää riittäneet kasvavalle liikenteelle. Hanketta vauhdittivat Helsingin vuoden 1952 kesäolympialaiset. Rakennustyöt alkoivat Seutulassa maaliskuussa 1950 ja kestivät kaksi vuotta. Ensimmäiset Aero Oy:n DC-3-koneet laskeutuivat koelentona 26. kesäkuuta 1952, ja säännöllinen liikenne siirtyi Malmilta uudelle kentälle 26. lokakuuta 1952. Ensimmäinen terminaali oli matala puinen parakki. Toinen kiitotie valmistui vuonna 1956, ja säännöllinen suihkulentoliikenne alkoi vuonna 1959.

Uudet terminaalit

Arkkitehti Keijo Strömin suunnittelema kaksikerroksinen terminaali valmistui vuonna 1969, ja se oli 20 000 neliömetrin laajuisena yksi aikansa moderneimmista rakennuksista Suomessa. Vuonna 1973 ulkomaanliikenteessä aloitettiin ensimmäiset turvatarkastukset. Nykyinen nimi Helsinki-Vantaa otettiin käyttöön vuonna 1977. Kotimaanterminaali avattiin tammikuussa 1993, ja vuonna 1996 valmistunut keskiterminaali yhdisti sen ulkomaanterminaaliin. Lentoasema valittiin ensimmäistä kertaa maailman parhaaksi vuonna 1998, ja vuonna 2000 vuotuinen matkustajamäärä ylitti 10 miljoonaa.

Miljardin euron kehitysohjelma

Vuosina 2014–2023 lentoasemalla toteutettiin yli miljardin euron kehitysohjelma, joka tuplasi lentoaseman pinta-alan 250 000 neliömetriin. Tavoitteena oli vahvistaa Helsinki-Vantaan asemaa Euroopan ja Aasian välisenä vaihtoasemana. Terminaalit 1 ja 2 yhdistyivät 21. kesäkuuta 2022, ja siitä lähtien kaikki lennot on operoitu yhdestä terminaalista. Käyttöön otettiin uudet yhteiset lähtö- ja tuloaulat, uusi pääsisäänkäynti ja liikennemuodot yhdistävä matkakeskus. Tuloaulan puukaton alla on Luoto-luontoelementti, joka toivottaa saapuvat matkustajat tervetulleiksi Suomeen. Matkatavaroiden käsittelykapasiteetti kasvoi lähes 60 prosenttia.

Lentoyhtiöt ja reitit

Englanninkielisen Wikipedian mukaan lentoaseman ylläpitäjä on valtion omistama Finavia. Helsinki-Vantaa on Suomen lippulaivayhtiö Finnairin ja sen tytäryhtiön Nordic Regional Airlinesin päälentoasema sekä Norwegian Air Shuttlen tukikohta. Lokakuussa 2025 kentältä operoi noin 20 säännöllistä lentoyhtiötä yli sadalle suoralle reitille, joista noin 80 on Euroopan sisäisiä ja 25 mannertenvälisiä Afrikkaan, Aasiaan, Lähi-itään ja Pohjois-Amerikkaan. Keskimäärin kentältä lähtee noin 350 lentoa päivässä. Vuonna 2025 matkustajista 89 prosenttia oli ulkomaan- ja 11 prosenttia kotimaan matkustajia.

Venäjän ilmatilan sulkeminen vuonna 2022 hankaloitti Helsingin roolia Euroopan ja Aasian välisenä vaihtoasemana, kun lentoja jouduttiin reitittämään uudelleen. Silti vuonna 2025 kentän kautta vaihtoi konetta 2 299 243 kansainvälistä vaihtomatkustajaa, noin 10,6 prosenttia enemmän kuin vuonna 2024. Helsinki-Vantaan 35 minuutin minimivaihtoaika on Euroopan lyhimpiä.

Vinkkejä matkustajalle

Koska kaikki lennot lähtevät nykyään samasta terminaalista, matkustajan ei enää tarvitse miettiä, kummasta terminaalista lento lähtee. Junalla pääsee suoraan terminaaliin, ja lentoasemalla on ollut maksuton WLAN-verkko vuodesta 2008. Lähtöselvitysautomaatit otettiin käyttöön jo vuonna 2006. Tarkista lähtöajat ja turvatarkastuksen ohjeet aina lentoyhtiöltä ja lentoaseman omilta sivuilta ennen matkaa.

Lähteet

Traficom: Liikenne- ja viestintävirasto ja sen tehtävät

Traficom eli Liikenne- ja viestintävirasto (ruots. Transport- och kommunikationsverket) on Suomen valtion virasto, joka vastaa liikenteen ja viestinnän lupa-, rekisteri- ja valvonta-asioista. Moni törmää Traficomiin hakiessaan ajokorttia, rekisteröidessään ajoneuvoa, varatessaan .fi-verkkotunnusta tai miettiessään lentoturvallisuutta. Tässä artikkelissa kerromme, mistä virasto syntyi, mitä se tekee ja millaisista edeltäjistä sen tehtävät on koottu.

Traficom lyhyesti

  • Virallinen nimi: Liikenne- ja viestintävirasto; englanniksi Finnish Transport and Communications Agency.
  • Toiminta alkoi: 1. tammikuuta 2019.
  • Henkilöstö: yli 900 henkilöä 15 paikkakunnalla.
  • Päätoimipaikka: Helsinki.
  • Säädöspohja: laki Liikenne- ja viestintävirastosta (935/2018) ja valtioneuvoston asetus (1183/2018).

Miten Traficom syntyi?

Traficom muodostettiin vuoden 2019 alussa yhdistämällä kolme aiempaa toimijaa: Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi, Viestintävirasto ja osa Liikennevirastosta. Uusi virasto alkoi käyttää itsestään nimeä Traficom. Samalla Liikenneviraston nimi muuttui Väylävirastoksi, joka vastaa edelleen Suomen tie- ja rataverkosta sekä vesiväylistä. Työnjako on siis selvä: Väylävirasto rakentaa ja ylläpitää väyliä, kun taas Traficom myöntää lupia, pitää rekistereitä ja valvoo.

Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi

Liikenteen turvallisuusvirasto toimi vuosina 2010–2018 liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla. Sen tehtävänä oli vastata liikenteen sääntely- ja valvontatehtävistä, kehittää liikenteen turvallisuutta ja vähentää liikenteen ympäristöhaittoja. Kansainvälisissä yhteyksissä siitä käytettiin lyhennettä Trafi. Trafi oli itsekin yhdistelmä: siihen koottiin Merenkulkulaitoksen meriturvallisuustoiminnot ja alusrekisteri, Ilmailuhallinto, Rautatievirasto, osa Tiehallinnon liikenneturvallisuustehtävistä sekä Ajoneuvohallintokeskus. Viraston pääjohtaja oli Mia Nykopp, ja siellä työskenteli noin 550 henkilöä.

Viestintävirasto (FICORA)

Viestintävirasto toimi vuosina 2001–2018, ja sen englanninkielisestä nimestä Finnish Communications Regulatory Authority käytettiin lyhennettä FICORA. Sen edeltäjä oli vuonna 1988 perustettu Telehallintokeskus. Viestintäviraston tehtäviin kuuluivat muun muassa viestintäverkkojen toimivuus, televerkkojen numerointi, viestintämarkkinoiden kilpailun valvonta, radiotaajuuksien käytön ohjaus, .fi-verkkotunnusten myöntäminen, postitoiminnan valvonta sekä tietoturvaan liittyvät tehtävät. Vuoden 2014 alussa Viestintävirastossa aloitti toimintansa Kyberturvallisuuskeskus, jonka alaisuuteen siirtyivät kaikki CERT-toiminnot. Viimeinen pääjohtaja Kirsi Karlamaa jatkoi seuraajaviraston eli Traficomin pääjohtajana.

Mitä Traficom tekee?

Liikenne- ja viestintävirasto on liikenteen ja viestinnän lupa-, rekisteri- ja valvontaviranomainen. Sähköisen viestinnän palveluista annetun lain mukaan viraston tehtäviin kuuluvat esimerkiksi verkkotunnusrekisterin ylläpito, radiolupien myöntäminen, jos hakijan ehdot täyttyvät, sekä radiotaajuuksiin liittyvien määräysten antaminen. Tehtävissään viraston on otettava huomioon myös kansainväliset määräykset.

Edeltäjiensä kautta Traficomin vastuulle on koottu liikenteen eri muotojen turvallisuus: tieliikenne, rautatiet, merenkulku ja ilmailu. Ilmailun osalta perintö ulottuu Ilmailuhallintoon, jonka tehtävät siirtyivät ensin Trafille ja sen jälkeen Traficomille.

Traficom ja ajokortti

Ajokortti on moottoriajoneuvon ajo-oikeuden osoittava henkilökohtainen asiakirja. Suomessa ajokortti tuli autoilijoille pakolliseksi vuonna 1922, ja nykyiset määräykset sisältyvät vuonna 2013 voimaan tulleeseen ajokorttilakiin. Ajokorttia käytetään Suomessa yleisesti henkilöllisyyden todistamiseen, vaikka se ei ole virallinen henkilötodistus eikä matkustusasiakirja. Ajoneuvohallintokeskuksen tehtävien siirryttyä Trafin kautta Traficomille ajokortteihin ja ajoneuvoihin liittyvät asiat kuuluvat nykyään sen toimialaan.

Traficom ja .fi-verkkotunnukset

Verkkotunnusrekisterin ylläpito on yksi viraston lakisääteisistä tehtävistä. Jo Viestintävirasto myönsi .fi-juuren alaiset verkkotunnukset, piti niistä teknistä rekisteriä ja hallinnoi .fi-juuren nimipalvelimia. Tämä tehtävä siirtyi Traficomille vuonna 2019.

Miten viestintävalvonta on rahoitettu?

Viestintäviraston aikana pääosa viraston tuloista kertyi radiolähettimien lupamaksuista, taajuusmaksuista, televerkkojen numerointimaksuista, postitoiminnan valvontamaksuista sekä internetin verkkotunnusmaksuista. Toimilupamaksut kerättiin Valtion televisio- ja radiorahastoon, josta virastolle korvattiin maksujen keräämisen kustannukset. Viestintäviraston edeltäjä Telehallintokeskus puolestaan muodostettiin vuonna 1988 yhdistämällä Posti- ja telelaitoksen radiotarkastustoimisto ja televisiolupakeskus, liikenneministeriön tarkastustoimisto sekä Yleisradion televisiolupatarkastus.

Traficom ja Väylävirasto – mikä ero?

Traficom sekoitetaan helposti Väylävirastoon, koska molemmat syntyivät nykyiseen muotoonsa vuoden 2019 alussa. Väylävirasto vastaa valtakunnallisista tie-, rata- ja vesiväylähankkeista, työllistää noin 400 henkilöä ja sen budjetti on vuosittain noin 1,6 miljardia euroa. Se myös avaa keräämäänsä liikennedataa, kuten Digitraffic-palvelun tiedot, kaikkien käyttöön.

Yhteenveto

Traficom on varsin nuori virasto, mutta sen juuret ovat pitkät: Telehallintokeskus, Ilmailuhallinto, Rautatievirasto, Ajoneuvohallintokeskus, Trafi ja Viestintävirasto ovat kaikki osa sen historiaa. Kun asioit liikenteen tai viestinnän luvissa ja rekistereissä, Traficom on se viranomainen, jonka puoleen käännytään. Tarkista ajantasaiset palvelut ja maksut aina viraston omilta sivuilta.

Lähteet

EES ja ETIAS: mitä EU:n uudet rajajärjestelmät tarkoittavat suomalaiselle lentomatkustajalle

EU:n ulkorajoilla on viime vuoden aikana otettu käyttöön uusi digitaalinen rajanylitysjärjestelmä, ja seuraavaksi vuorossa on matkustuslupajärjestelmä ETIAS. Uutisotsikoissa on puhuttu sormenjälkien skannaamisesta, passileimojen poistumisesta ja jonoista lentoasemilla. Moni suomalainen lentomatkustaja miettii, koskevatko muutokset häntä itseään. Kokosimme Rajavartiolaitoksen ja EU:n virallisten lähteiden perusteella, mitä EES ja ETIAS ovat, keitä ne koskevat ja miten ne voivat näkyä lentomatkalla.

Mikä on EES?

EES (Entry/Exit System) on EU:n rajanylitystietojärjestelmä, joka otettiin käyttöön 12.10.2025. Järjestelmää otettiin käyttöön vaiheittain, ja se oli täysimääräisesti käytössä 10.4.2026 alkaen. EES on tietokanta, johon rekisteröidään EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisten rajanylitykset lyhytaikaisilla oleskeluilla sekä mahdolliset pääsyn epäämiset.

Rajatarkastuksessa järjestelmään tallennetaan matkustajan henkilöllisyys- ja matkustusasiakirjatiedot sekä biometriset tunnisteet: neljä sormenjälkeä ja kasvokuva. Tietoja käytetään henkilöllisyyden varmistamiseen seuraavilla rajanylityksillä. Koska oleskelun pituus voidaan laskea järjestelmän tiedoista luotettavasti, passeihin ei enää lyödä leimoja.

Koskeeko EES suomalaisia?

Lyhyesti: ei. Rajavartiolaitoksen mukaan EES ei vaikuta Suomen tai muiden EU-maiden kansalaisten rajatarkastuksiin, eikä EU-kansalaisia rekisteröidä järjestelmään. Suomalainen voi Helsinki-Vantaalla käyttää edelleen biometrisen passin kanssa rajatarkastusautomaatteja tai manuaalista tarkastuslinjaa, kuten ennenkin.

Vaikutuksia voi silti näkyä välillisesti. Jos matkustat esimerkiksi perheenjäsenen tai työkaverin kanssa, jolla on EU:n ulkopuolisen maan kansalaisuus, hänen ensimmäinen rajanylityksensä EES-aikana vie enemmän aikaa, koska biometriset tiedot tallennetaan. Joillain lentoasemilla järjestelmän käyttöönotto aiheutti kesällä 2026 jonoja. Kun lennät Schengen-alueen ulkopuolelle, esimerkiksi Isoon-Britanniaan, Yhdysvaltoihin tai Aasiaan, varaa lentoasemalle riittävästi aikaa – rajatarkastusalue on yhteinen kaikille matkustajille.

EES:n hyöty on myös EU:n ulkopuolisille matkustajille: aiemmin vain EU-kansalaisille tarkoitettuja automaattisia rajatarkastuksia voidaan jatkossa hyödyntää myös heidän tarkastuksissaan.

90/180-sääntö ja oleskelun laskeminen

Viisumivapaat EU:n ulkopuoliset matkustajat saavat oleskella Schengen-alueella enintään 90 päivää minkä tahansa 180 päivän jakson aikana. Aiemmin oleskelun pituus laskettiin passileimoista käsin, mikä oli hidasta ja virhealtista. EES laskee päivät automaattisesti, joten raja-asemalla nähdään heti, onko sallittu oleskeluaika ylittymässä. Tämä on hyvä muistaa, jos kutsut ulkomaisia vieraita pidemmälle vierailulle Suomeen.

Mikä on ETIAS?

ETIAS (European Travel Information and Authorisation System) on tuleva sähköinen matkustuslupa viisumivapaiden maiden kansalaisille. Kun se otetaan käyttöön, esimerkiksi Ison-Britannian, Yhdysvaltojen, Kanadan ja Australian kansalaisten on haettava lupa ennen lyhytaikaista matkaa 30 Euroopan maahan. Luvan hinta on 20 euroa; alle 18-vuotiailta ja vähintään 70-vuotiailta maksua ei peritä, mutta lupa on silti haettava. Lupa on voimassa kolme vuotta tai passin voimassaolon päättymiseen asti.

ETIAS ei koske Suomen eikä muiden EU-maiden kansalaisia.

Milloin ETIAS alkaa?

ETIASin piti alkaa vuoden 2026 viimeisellä neljänneksellä, mutta tämä tavoite poistettiin EU:n virallisilta sivuilta kesällä 2026. Lokakuussa 2026 virallisen ETIAS-sivuston mukaan järjestelmä ei ole käytössä eikä hakemuksia vastaanoteta. EU ilmoittaa aloituspäivän useita kuukausia etukäteen. Viivästys liittyy osin EES:n käyttöönottoon, sillä ETIAS ei voi toimia ilman EES:ää.

Kun ETIAS aikanaan käynnistyy, ensimmäiset vähintään kuusi kuukautta ovat siirtymäaikaa, jolloin lupa ei vielä ole pakollinen. Sen jälkeen seuraa vielä armonaika ensimmäistä matkaa varten.

Varo huijaussivustoja

Brittiläinen matkailualan järjestö ABTA varoitti lokakuussa 2026, että verkossa on jo yli 150 sivustoa, jotka väittävät myyvänsä ETIAS-lupia, vaikka järjestelmä ei ole vielä käytössä. Jos sinulla on ulkomaisia ystäviä, sukulaisia tai liikekumppaneita tulossa Suomeen, kerro heille, että tällä hetkellä ETIASia ei voi eikä tarvitse hakea. Kun järjestelmä avautuu, hakemus tehdään vain viralliselta EU:n ETIAS-sivustolta tai viralliselta sovellukselta.

Muistilista lentomatkalle

  • Suomalaisena: ota mukaan voimassa oleva passi tai Schengen-alueella henkilökortti. EES ja ETIAS eivät tuo sinulle uusia velvoitteita.
  • Jos matkaseurueessa on EU:n ulkopuolisen maan kansalainen, varaa rajatarkastukseen lisäaikaa erityisesti hänen ensimmäisellä matkallaan.
  • Seuraa lentoyhtiön ja lentoaseman ohjeita, sillä rajatarkastusten käytännöt voivat vaihdella kentittäin.
  • Älä maksa mitään ETIAS-luvasta ennen kuin EU on ilmoittanut virallisen aloituspäivän.

Yhteenveto

EES ja ETIAS ovat osa EU:n laajempaa hanketta rajaturvallisuuden ja ulkorajojen hallinnan parantamiseksi. Suomalaiselle lentomatkustajalle muutokset näkyvät lähinnä välillisesti, esimerkiksi rajatarkastusalueen ruuhkina. EU:n ulkopuolisille matkustajille EES on jo arkea, ja ETIAS tulee myöhemmin – mutta sen aloituspäivä on vielä auki. Luotettavin tieto löytyy aina viranomaisten sivuilta.

Lähteet